Mielipiteitä vai asiantuntijalausuntoja

Opetusministerimme on todennut Twitterissä, että ”tämä [päätös koulujen avaamisesta] ei ole mielipidekysymys, vaan kyse perusoikeuksien punninnasta”. Li Andersson on tietenkin tässä aivan oikeassa. Ei ole kyse huutokilpailusta, eivätkä pelkät perustelemattomat mielipiteet voi olla ratkaisun perustana. Anderssonin lausunto on kuitenkin lähtenyt kiertämään, ja monen mielestä se näyttää tarkoittavan sitä, että varsinkin opetusalan asiantuntijoiden olisi syytä pitää mölyt mahassaan ja antaa oikeiden asiantuntijoiden hoitaa homma rauhassa.
 

Laki on kuitenkin vain abstrakti kehikko. Sen arvioiminen, täyttyvätkö laissa säädetyt edellytykset jossakin tapauksessa, on perustuttava asiantunteviin arvioihin reaalimaailman olosuhteista. Kyseessä on tässäkin tapauksessa punnintaratkaisu ja vieläpä haastava sellainen. Jossakin muodossa rajoitukset jatkuvat joka tapauksessa edelleen, ja aivan kaikki tahot ovat yhtä mieltä siitä, etteivät riskit ole kokonaan kadonneet.

Hyvin tiukan välttämättömyyskriteerin on täytyttävä poikkeustoimenpiteiden jatkamiseksi aivan yhtä lailla kouluja kuin yritystoimintaa koskevien rajoitusten kohdalla. Kun rajoituksia lähdetään asteittaan purkamaan, arvioidaan väistämättä myös yksittäisen rajoitustoimen purkamisella saavutettavaa hyötyä suhteessa riskeihin. Kyseessä on tai ainakin pitäisi olla aito oikeudellinen punninta parhaiden asiantuntijoiden antamien arvioiden perusteella.

Lääkärit sekä viruksiin ja tautien leviämiseen erikoistuneet tutkijat ovat asiantuntijoita viruksen vaarallisuuden ja sen leviämistapojen arvioimisessa. Heidän näkemyksensä siitä, miten virus todennäköisesti leviää ja kuinka vaarallinen se on, ovat perusteltuja asiantuntijalausuntoja, eivät tasa-arvoisia "mielipiteitä" Matti Meikäläisen aihetta koskevan mielipiteen kanssa.

Kun taas arvioidaan koulujen avaamisen tosiasiallisia hyötyjä ja sitä, millä edellytyksin turvallinen koulunkäynti pystytään reaalimaailman kouluympäristössä takaamaan, kovimpia asiantuntijoita ovat opettajat. Kun opettaja kertoo, mitä riskejä koulun avaamiseen tai lapsimäärän lisääntymiseen päiväkodissa sisältyy, millaisia hyötyjä koulujen nopealla avaamisella on mahdollista saavuttaa tai millä ehdoin koulunkäynti tai varhaiskasvatukseen osallistuminen on mahdollista järjestää turvallisesti, ei ole kyse pelkästään mielipiteestä, vaan asiantuntijan perustellusta näkemyksestä. 

Eri mieltä toki sopii olla, mutta on hyvin kyseenalaista väittää, että opettajan lausunto omaa ydinosaamisaluettaan koskevasta asiasta on pelkkä mielipide, vaikka lääkärin vastaavaa lausuntoa omasta alastaan pidetään yhtä aikaa lähes poikkeuksetta relevanttina asiantuntijalausuntona, olipa lääkärikunta keskenään kuinka erimielinen hyvänsä käsillä olevasta asiasta. 

Koulujen avaamisesta on varmasti mielipide lähes jokaisella. ”Koulut on avattava heti” on mielipide. ”Koulut on avattava vasta elokuussa” on mielipide. Nämä ovat mielipiteitä siitä riippumatta, onko sanoja opettaja, lääkäri, toimittaja vai poliitikko. Opettajan perusteltu kertomus siitä, mitä riskejä koulujen nopeaan avaamiseen liittyy ja millaisia hyötyjä sillä olisi mahdollista saavuttaa, ei kuitenkaan ole Matti Meikäläisen vastaavien pohdintojen kanssa tasa-arvoinen mielipide, vaan ihan aito asiantuntijalausunto.

Oikeustiede on tulkintatiede, eikä oikeudellinen punninta tapahdu tyhjiössä. Monesti tämä kuitenkin unohtuu, kun omaa (kenties perusteltuakin) näkemystä olisi mukava kutsua faktaksi ja kaverin eriävää (mutta aivan yhtä perusteltua) näkemystä mielipiteeksi.

Ja kun mielipiteistä on ollut puhetta, niin tarjoilenpa vielä yhden sellaisen – omani – tähän loppuun: Koulut pitää ehdottomasti avata lähiopetukselle.

Ja vielä aivan viimeiseksi ällistyttävän yllättävä tieto, joka saanee päättäjät ja toimittajat ympäri Suomen putoamaan penkeiltään: Edellä esitettyä mieltä koulujen avaamisesta on 100 % Suomen opettajista ilman ensimmäistäkään poikkeusta. Olemme yksinkertaisesti vain sitä mieltä, että se on tehtävä vastuullisesti, oikea-aikaisesti ja myös meidän asiantuntemustamme kuunnellen.